tiistai 24. maaliskuuta 2015

Eino Uusitalo, lähes kolme vuosikymmentä isänmaan asialla

    Hyvä ystävä ja yhteistyökumppani, ministeri Eino Uusitalo kuoli 19.3.2015. Hän  oli kuollessaan 90-vuotias. Tein vuonna 2006 hänestä pitkän haastattelun Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin joululehteen. Seuraavassa haastattelu pääkohdittain:
  Eino Uusitalo oli keskeisessä asemassa maamme politiikassa vuodesta 1955 aina vuoteen 1983 asti eli lähes koko sen ajan, jota voidaan kutsua Kekkosen kaudeksi. Hän toimi kansaedustajana, eduskuntaryhmän puheenjohtajana, useaan otteeseen sisäministerinä, vt. pääministerinä Kekkosen kauden dramaattisissa päätösvaiheissa ja ennen kaikkea hän oli koko toimintansa ajan Kekkosen läheinen ystävä.

  Eino Uusitalo syntyi Soinissa 1. joulukuuta 1924. Isän kuoltua jo nuorena, hän pääsi isovanhempiensa hyvään hoivaan. Isovanhemmat olivat myös hänen kasvattivanhempiaan. Heiltä tuleva kansanedustaja ja ministeri sai hyvät eväät tulevaa elämäänsä varten. Isoisä oli pitkäaikainen Lehtimäen kunnan esimies. Jo lapsuuden kodissaan näki, kuinka yhteisiä asioita tulee hoitaa, kuinka lähimmäisiin pitää suhtautua, kuinka tulee kantaa vastuuta ja ennen kaikkea, kuinka tulee huolehtia kaikkein köyhimmistä lähimmäisistä.
   Sodasta palattuaan hän aloitti 4 vuotta kestäneet maatalousopinnot. Ensimmäinen työpaikka löytyi läheltä, kun hänet valittiin maatalousneuvojaksi Lehtimäki-Soini-Töysä- alueelle. Maamiesseuroja ja naisosastoja perustettiin joka kylälle, viljelysuunnitelmia tehtiin ja iltamia ja tupailtoja pidettiin. Neuvojan esitelmä kuului aina ohjelmaan ja lopuksi leikittiin. Se leikkiminen oli sellaista sielunhoitoa, mitä sodan kokeneet ihmiset kaipasivat. Matkat tehtiin suksilla ja kesäisin pyörällä. Kunto siinä pysyi hyvänä, totesi Eino.
 
  Toimeliaalle maatalousneuvojalle alettiin esittää toivomuksia asettua ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin, etteivät sivukylien äänet menisi SKDL:n ehdokkaille. Kaikkien yllätykseksi vaalit menivät hyvin, kansanedustajan paikka jäi vain 28 äänen päähän. "Porsaiden leikkaamisella se Uusitalo ne äänet hankki", sanottiin kylällä. Toisaalta myös sanottiin, että kun Uusitalo porsaat leikkaa, tulee hyvää lihaa. Alavutelaisen kansanedustajan, Eero Saaren yllättävän kuoleman jälkeen aukesi ensimmäisellä varasijalla olleelle Eino Uusitalolle kansanedustajan ura, jota kesti yhtäjaksoisesti vuodesta 1955 aina vuoteen 1983 asti. Ministeri antaa tunnustusta vaimolleen Irmalle ja perheelleen. Ilma heidän tukeaan hän ei olisi jaksanut niitä vaativia julkisia tehtäviä hoitaa, Vaikka työ oli Helsingissä ja matkoja ja puhetilaisuuksia ympäri maata, ministeri piti tapanaan aina tulla viikon lopuksi kotiin Lehtimäelle. Vaalikamppailut olivat silloin alkuaikoina kovin erilaisia. Ei ollut autoja eikä kunnon teitäkään. Puhetilaisuuksiin mentiin pyörällä tai suksilla, parhaassa tapauksessa ystävät tarjosivat hevoskyydin. Ensimmäisen autonsa hän osti v. 1958.

   Yhteistyöstä Kekkosen kanssa hän mainitsee, että heillä oli samoja toimintaperiaatteita, kuten köyhän asia ja maaseudun puolustaminen. Heidän välillään vallitsi koko ajan vahva luottamuksen ilmapiiri. Presidentti halusi sisäministerin paikalle henkilön, jonka vastuulle voi antaa mm. kuntien, poliisin, rajavartiolaitoksen ym. asiat. Sisäministerinä Eino Uusitalo oli peräti 2125vrk. Kekkosen tukijana hän tyrmää puheet puheet "rähmällään" olosta. Tuona aikana Suomi vaurastui ja samalla suhteet länteen vahvistuivat. Sitä aikaa tulee arvioida saavutettujen tulosten mukaan, sanoo ministeri.
   Positiiviseen tapaansa ministeri Uusitalo toivoo meiltä kaikilta myönteistä elämän asennetta, ilman vaikeuksia ja vastoinkäymisiä ei meistä kukaan selviä. Sekin on hyvä muistaa, että Suomi on suurten uhrausten ansiosta meille ja meidän jälkeläisillemme hyvä maa asua ja elää.

   Lehtimäen suurmies, Etelä-Pohjanmaan suurmies, ministeri Eino Uusitalo on poissa, mutta hän ja hänen merkityksensä ei koskaan unohdu eikä saa unohtua. Töysän pitkäaikaisena kunnanvaltuuston puheenjohtajana tiedän, miten tärkeä vaikuttaja Eino Uusitalo meille töysäläisille oli. Syvää kunnioitusta ja kiitollisuutta ystävyydestämme tuntien ja monia hyviä muistoja ajatellen kirjoittelen tätä blogikirjoitustani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti