Tänä päivänä, nyt tänä päivänä, odotan mitä tapahtuu.
Olen jouten, tekisinkö jotain ja mitä tekisin?
Tottunut olen siihen, että jotain aina tehdään,
kiireellä tai kiireettä, tilanteen mukaan.
Siihen olen kasvanut vuosien ja vuosikymmenten mittaan.
Nyt selvästi puuttuu jotain, jos mitään en työtä tee.
En saa päähäni sitä: "Sun ei tarvitse....enää"
Näitä ajatuksia olen joskus tuonut esille, kun olen eläkeläisille puheita pitänyt. Me tämän päivän eläkeläiset olemme sitä ikäpolvea, jotka ovat tottuneet tekemään työtä, on pitänyt tehdä työtä. Muistelen kuinka oma isäni syytingillä ollessaankin lähti joka aamu rankametsään metsää raivaamaan ja polttopuuvärkkejä tekemään. Ei olisi ollut pakko, mutta silti meni. Hyvä oli, kun meni, pysyi niin terveenä elämänsä loppusuoralle asti.
Olen jo monena päivänä suunnitellut lintulaudan tekoa, vanha kun on hävinnyt jonnekin. Taidanpa mennä verstaalle ja tehdä lintulaudan, niin tulis tänäkin päivänä jotain tehdyksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti