Niin se vain on, että ikävuosien kertyessä moni asia muuttuu, eikä välttämättä hyvään suuntaan. Tietysti omilla elämätapavalinnoilla on vaikutuksensa muutoksiin tai paremminkin siihen miten nopeasti muutokset tulevat meitä kiusaamaan. Minäkin tässä kirjoittelen 73-vuotiaan miehen kokemuksista ikääntymiseen. Erilaisia sairauksia on jo kertynyt ihan omiksi tarpeiksi. Toisaalta joku viisas on sanonut, että jos 70-vuotiaalla ei ole mitään sairauksia, se on jo kuollut.
Eipä sille mitään taida mahtaa, että kun olo on huono, kun kivistää sieltä ja täältä, silloin masentaa-ainakin minua. Sitten kun onneksi on vielä joskus parempia päiviä, on sellainen tunne, että minähän olen vielä ihan aika kova mies. Kunpa sitä osaisi ottaa vastaan, mitä päivät tuo tulleessaan, osaisi elää vain tätä päivää. Mutta kun ei aina osaa, siinäpä se.
Enpä tiedä millaisen valtiosalaisuuden nyt paljastan, Hilkka ei ainakaan siitä tykkäisi. Eläkeliiton Töysän yhdistys on järjestänyt meille teatterimatkan Mahlun kyläteatteriin katsomaan Reviisori näytelmää. Matkalle lähdetään nyt sunnuntaina tunnin päästä.
Mutta, mutta! Me luulimme Hilkan kanssa eilen aamulla, että nyt on sunnuntai eli olimme tohkeissamme lähdössä teatterimatkalle. Pyhävaatteet päällä ei muuta kuin tien varteen odottamaan linja-autoa. Onneksi Lehtosen Lahja sattui soittamaan ja selvisi, että me poloiset olimme vuorokautta liian aikaisin liikkeellä. Pikkuisen harmitti eikä oikeastaan pikkuisen vaan tosi paljon. Kummankin kalenterissa luki ihan selvästi, että teatteriin mennään sunnuntaina, mutta eipä vain hoksattu, että lauantai ei ole sunnuntai.
Nyt olemme jo asian kanssa sinut ja taas tohkeissamme lähdössä.
Tällaista se vanhuus teettää, huh, huh! Aika entinen ei koskaan enää palaa!!!!!!!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti