Helsingin kirkolla käymässä

Eilen oli tapahtumarikas päivä aamusta iltaan. Hyvä ystäväni kansanedustaja Esko Ahonen oli kutsunut EL:n E-P:n piirin hallituksen ja minut vierailulle eduskuntaan ja seuraamaan eduskunnan kyselytuntia. Kutsu oli mieluinen ja kaikki kutsutut olivat mukana.

Ensin kävimme tutustumassa Eläkeliiton keskustoimistoon Kalevankatu 61:ssä. Toim. joht. Jukka Salminen ja järjestöjohtaja Hannele Laurila esittelivät meille toimistoa ja Eläkeliiton toimintaa. Kaikin puolin hyvältä näyttää, jäsenmäärä sen kuin vain kasvaa, mikä on osoitus siitä, että on tehty oikeita asioita ja oikealla, ihmisläheisellä tavalla niin Liitossa, piireissä kuin yhdistyksissäkin.

Sitten suunnaksi otettiin eduskunta. Kylläpä oli tarkat turvatarkastukset, ennen kuin päästiin sisälle, ihan niin kuin lentokentällä. Esko siellä olikin meitä jo vastaanottamassa, eihän sinne muuten olisi päästykään, isäntä(kans. ed.) pitää olla mukana, omin päin siellä ei saa liikkua. Kokoushuonekin löytyi, missä pidettiin piirihallituksen kokous, kun ensin juotiin Eskon tarjoamat pullakahvit. Esko järjesti meille monta yllätystä kokouksemme aikana. Hän poistui kokoushuoneesta, mutta tuli kohta takaisin mukanaan kans. ed. Pertti Salovaara ja vähän ajan kuluttua saimme vieraaksemme meille tutun kansanedustajan, Juha Miedon. Kaiken kukkuraksi Esko johdatti kokoushuoneeseemme vielä ministeri Liisa Hyssälän. Perin juurin sympaattisia ihmisiä ja kaikilla heillä oli suurta mielenkiintoa eläkeläisten asioihin ja etujemme valvontaan, siitä tulimme vakuuttuneiksi.

Eduskunnan kyselytunnin seuraaminen olikin sitten oma lukunsa. Hetikään kaikki halukkaat eivät päässeet puhumaan, vaikka kuinka yrittivät pyytää puheenvuoroa nappia painamalla ja seisaallen nousten. Hyviä ystäviä näyttivät keskenään olevan, vaikka muutamia tosi häjyjä puheenvuoroja käyttivät eli asiat riitelevät ei ihmiset, niinhän sen pitää olla muussakin elämässä. Kyllä Esko oli nähnyt tosi paljon vaivaa, että vierailumme eduskunnassa onnistuisi. Iso kiitos hänelle meidän kaikkien puolesta. Yksi mukava tapaus pitänee kertoa. Rissasen Pentti (Peräseinäjoelta)sattui menemään vessaan yhtäaikaa Ilkka Kanervan kanssa. Ilkka oli tuttuun tyylinsä kysynyt Pentiltä, että mistäs päin herra on. Pentti oli vastannut, että ei hän täällä herroja näe.

Mukava matka, vaikka näin ikäihmiselle fyysisesti hieman raskas. Juha Mieto sanoi keskustelujemme aikana mielestäni viisaasti: Vanhuus ei ole tauti, vaan yksi elämän vaihe.